Ahvenanmaan ja Turunmaan saariston rajalla sijaitsee yksinäinen Norrhära, tai Norrherre. Olen luodosta lukuisia kertoja purjehtinut ohi matkoilla Österskärin saaristosta Kökariin tai takaisin, mutten ole ottanut asiakseni pysähtyä. Tällä reissulla tuuli tyssähti niillä tienoin sopivasti ja miehistökin muistutti lounasajasta – niinpä ajelin varovasti sisään pienen pieneen satamaan. Maihinkin olisi keulan saanut, mutten jaksanut ylimääräistä köysijumppaa vaan jätin paatin puolihuolimattomasti retkottamaan ankkuriin, kallioiden väliin.
 |
| Pysykööt siinä, käyn maissa tutkimassa. |
 |
| Rannan rakenteet epäilyttivät – onko saari jonkun omassa käytössä? |
Ensivaikutelma saaresta oli hieman hämmentynyt; olin kuullut siellä olevan vain vanhan kalamajan, mutta nyt rannassa oli uusi puupenkki, pari vajaa ja kaikenlaista tilpehööriä – oliko joku muuttanut tämän yksityiseksi mökikseen?
 |
| Kalamaja löytyi kallion päältä. |
 |
| Pitsiverhot ja kukkia ikkunassa? Kalamajassa? |
Hämmästykseni kasvoi kun pääsin tarkastelemaan itse majaa – se oli toki auringon puolelta kauhtunut, mutta pieteetillä pidetty ja tunteella tuunattu. Ovessa ei kuitenkaan näkynyt lukkoa, mikä oli hyvä merkki: Saaristossa tunnutaan olevan yksityisyydestä sikäli enemmän tarkkoja, että kaikki pienetkin mörskät ja vajanpahaiset laitetaan visusti lukkoon jos ne ovat yksityisessä käytössä, toisin kuin mantereella jossa vähempiarvoisia vajoja, latoja sun muita harvemmin jaksetaan lukita. Niinpä tartuin reippaasti juurakosta veistettyyn kahvaan ja astuin sisään.
 |
| Kenenkäs kesäkeittiöön nyt tultiin? |
 |
| Harva vuokramökkikään on näin varustettu! |
 |
| Kerrossänky on alkuperäisempää perua. |
Tyypillisesti saariston vielä pystyssä seisovia avoimia kalamajoja pidetään yllä paikallisyhdistysten, kyläläisten ja muiden vapaaehtoisten voimin. Ylläpito harvoin kuitenkaan on kovin aktiivista, lähinnä tuhoutumisen estämistä jos sitäkään, eikä majojen varustelutasokaan ole häävi – eikä tietysti kuulukaan olla, jos kalamajoissa halutaan säilyttää autenttista tunnelmaa. Hyvä esimerkki mukavan askeettisista, toki siisteydessään museomaisista, majoista ovat
Sältingskärin kunnostetut kalamajat.
Norrhäran kalamaja on kuitenkin melkoinen poikkeus; se on viime vuosikymmeninä remontoitu lattiasta kattoon ja varusteltu niin, että siellä voisi viettää vaikka koko kesän. Kiitos tästä kuuluu ainakin kökarilaisille Maj-Britt ja Paul Engströmille, jotka ovat majaa ylläpitäneet.
 |
| Majan vieraskirjan saatesanat. |
 |
| Tack detsamma! |
 |
| Terassilla on mukava aterioida ja seurata väylän liikennettä. |
 |
| Itäisen lahden veden on aallokko tai ehkä jokin ohi kulkenut laiva myllännyt saviseksi. |
 |
| Muumimamman yrttimaa kaipaisi kyllä sadetta. |
 |
| Verkkojen kuivattelukiviä vielä nätisti rivissä. |
 |
| Kalastustukikohdan lisäksi Norrhärä on toiminut myös merenkulkijoiden suojasatamana, josta todistavat lukuisat vanhat kaiverrukset. Myöhempien aikojen riimut tyyliin ”Meri-Lissu 1980” onneksi loistavat poissaolollaan. |
 |
| Rantavaja kätkee sisälleen halkoliiterin – ja puuceen, jonne on järjestetty juokseva vesi sadevesisäiliöstä kallion päältä. |
 |
| Väylällä on ahkerasti liikennettä. |
 |
| Kalliolta on komea näköala yli paahtuneen luodon. |
 |
| Sektoriloistoa tutkimaan! |
 |
| Loiston päivät taitavat olla ohi. |
Luodon itäisellä niemellä on pieni sektoriloisto, jota halusin käydä katsomassa tarkemmin. Ilmeni, että loisto ei ole enää käytössä – milloin se on hylätty, siitä en tiedä varmasti, mutta luultavasti viimeistään niihin aikoihin kun viereisen Naantali-Utö-väylän kulkusyvyyttä kasvatettiin reilut 10 vuotta sitten, jolloin väylälaitteitakin uusittiin.
 |
| Näköalaparveke tämäkin. |
 |
| Sisältä loisto oli kovin riisuttu. |
 |
| Punainen sektori. |
 |
| Sininen sektori. |
Loiston tutkimisen jälkeen olikin aika nostaa ankkuri ja pujotella sektorien ja luotojen välistä Kihdille kohti Korppoon saaria,
kesäpurjehduksemme ollessa tältä erää loppusuoralla. Mutta Norrherrelle palaisin vielä mielelläni uudestaan – melkein toivoen, että joskus joutuisin tänne useaksi päiväksi myrskyä pitämään.
