Joulukuussa sattui Örössä olemaan viikon verran tilaa ja lähdin residenssiin katsastamaan paikkoja. En ollutkaan pitkään aikaan viettänyt Örössä useampaa päivää putkeen, joten samalla tarjoutui tilaisuus kurkkia laajemmin, josko saarella jokin olisi muuttunut.
 |
| Matkaan työlautan kyydissä. |
 |
| Luotettavat liitokset ovat meriteollisuutemme valttikortti. |
Kärrään tavarat Koululle, jonka länsipään asunnossa residenssi tämän talven toimii. Toisessa päässä taloa Metsähallituksen huoneissa on hiljaista, joten olen ainoana talossa. Siitä en kuitenkaan jää nyt nauttimaan sen enempää, vaan suuntaan välipalan jälkeen ulos kun valoisaa aikaa vielä riittää. Residenssin rytmi löytyy nopeasti. Pitkät aamut, aamukahvit, pari tuntia työskentelyä, ulos kävelylle. Takaisin iltapäivän hämärtyessä. Päivällinen ja takaisin koneen tai kirjojen äärelle.
 |
| Maiseman ennallistustyöt menossa. Liekö tähän tarkoitus saada laidunniitty tai keto takaisin? |
 |
| Rujoltahan tämä näyttää muutaman vuoden, kuten infokyltissäkin mainitaan. |
 |
| Mietityttää vain, että sen muutaman vuoden jälkeen ennallistettavaa lienee taas jossain toisella puolella saarta. Ja sitten taas. Eli ei siitä rujoudesta eroon pääse. Mutta keinotekoinen teemapuistohan tämä on... |
 |
| Tätä kalliolle tehtyä tähystyspaikkaa en muistakaan. Yleisö sen ainakin on löytänyt. |
 |
| Myös lehmät ovat kesällä käyttäneet ahkerasti luontopolkua. Viimeinen lehmä haettiinkin saarelta samalla kun saavuin. Se oli itsepäisenä otuksena sinnitellyt siellä viikkokaupalla, kieltäydyttyään tarjotuista kyydeistä. Nyt se oli vihdoin päättänyt lomailun saavan riittää. Vilkutin otusparalle eläinkuljetusvaunun kaltereiden läpi ja toivotin tervetulleeksi ensi kesänä uudestaan. |
 |
| Rantavedet alkoivat jo olla riitteen peitossa. |
 |
| Talvi houkuttaa esiin värejä. |
 |
| Ja luodot houkuttelisivat arktiselle retkelle. |
 |
| Pohjoiskärjen bunkkeri taas on liian helppo houkutus. |
 |
| Suojaton ranta ei oikein innosta uimaan kesälläkään, mutta se on mainio kävellä. Rantalöytöjä tosin on turha etsiä. Roskankeräyspartiot ovat olleet ahkeria. En tällä reissulla löytänyt länsirannalta ainoatakaan roskaa. |
 |
| Elina Juopperin Pykeijan Pallo (2016) on saanut jäädä paikalleen. Se on keritty Örön rannoilta löydetyistä köydenpätkistä. Hyvä, että jokin sentään muistuttaa kävijöitä merten roskamäärästä. |
 |
| Siinä missä Juopperin teos on hyvin ymmärrettävä, tälle en koskaan ole löytänyt selitystä. Mutta kyse taitaakin olla jonkinlaisesta tieteellisestä kokeesta. |
 |
| Saaressa mieleni tekee aina hirveästi leipoa jotain. Aamusta saakka odottanut pizzataikina pääsi nyt lämmittelemään uuniin. |
Örön pitkä länsiranta on ihana, mutta välillä on hyvää vaihtelua mennä eteläpuolen pusikoihin könyämään. Näin talviaikaan siellä voi hyvällä omallatunnolla liikkua, vaikkei virallisia polkuja juuri löydykään.
 |
| Varsin laaja alue on täällä perusteellisesti myllätty jo venäläisaikana. |
 |
| Paraatipaikalla sijaitsee linnakkeen komentajan huussi, joka on varustettu kätevällä p***eenlämmitysjärjestelmällä? |
 |
| Selvää periferiaa öröläisittäin, täällä näkyy jo keräämättömiä roskiakin. |
 |
| Roskienkerääjä on tainnut luovuttaa tässä kohtaa. |
 |
| Tyypillisin saariston ajopuutavara on nykyään kuormalava. Tuoreita sellaisia oli tupsahtanut tänne liki kymmenkunta. |
 |
| 12” tuuman tykkien ampumasektoria on raivattu takavuosina. Suuri alue onkin vain harmaantuneiden puunrunkojen sekamelskaa. |
 |
| Loputtomasti kaikenlaista, jonka tarkoituksesta ei ole hajuakaan. |
 |
| Täältä löytyy myös pienipiirteisiä lahdelmia. |
 |
| Eteläpuolen läntiseltä haaraltakin löytyy käymättömiä korpimaita. Ja paljon hiekkapohjaa. |
 |
| Jonkinlaisen kyttäyspaikan jäänteitä etelän yksinäisellä kalliolla. |
 |
| Kaikenlaista fiilisteltävää. Täällä päin saarta saisi olla aika rauhassa kesälläkin. |
 |
| 6” patteristoa lähestyttäessä tunnelma muuttuu. Melkoisesti EU-rahoitusta on hässätty tähän rakennelmaan, jonka tarpeellisuudesta saati tyylikkyydestä voi olla montaa mieltä. Puolitoista metriä alempana kun kulkee vanha, aivan käyttökelpoinen polku… |
 |
| Lisää talven värejä, tällä kertaa punaista. |
 |
| Jonkinlaista myräkkää oli syksyllä ollut, rakkolevien asemasta päätellen. |
 |
| Olin edellisen päivän hämärissä kävellyt tässä ja katsellut, että ei kai tuo vain ole hylje tuolla luodolla. Nyt totesin, että se on kyllä vain kivi. Tai jotain. Ja muistin samalla ihmetelleeni samaa jo aikaisempina vuosina. |
 |
| Luodolle kuikuillessani en tullut katsoneeksi jalkoihini. Siinähän se hylje sitten olikin. |
 |
| Eivät nämä uloimmat kalliot niin ystävällisen oloisia ole muutenkaan. |
Reissun puolivälissä alkoi lunta tupruttaa oikein kunnolla, ja parissa päivässä oli maisema kietoutunut kunnon pumpulivaippaan. Oli mukava päästä todistamaan talven tuloa.
 |
| ”Koulu” on nimensä mukaisesti rakennettu alunperin saaren kouluksi. Örön avautumisen jälkeen se on toiminut Metsähallituksen henkilökunnan majoitustiloina ja nyt tämän talven siinä majoitumme myös me residenssiläiset. |
 |
| Metsä ja lumi peittävät 120mm patterin rauniot. |
 |
| Aikoinaanhan puusto on saarelta raivattu pois, mutta tänne keskiosiin on ehtinyt jo kasvaa ihan oikeaa metsää. |
 |
| Keskeltä metsää ilmestyy portti. Tällä on aikoinaan kerrottu harjoitusten olevan käynnissä ampumaradalla. |
 |
| Metsän jälkeen avartuu. Näyttää lupaavalta. |
 |
| Ranta oli saanut tuoreen lumipeitteen. |
 |
| Tähystystä Vänön suuntaan. |
 |
| Vihreät miehet? Puska? Kärpänen? Ikkunanpesu auttaisi merialueen valvontaa. |
 |
| Pohjoislaiturilla on hiljaista. Täälläkin liikenne taas alkaa, jahka jäät saartavat saaren ja eteläsatama jäätyy umpeen. |
 |
Saaristossahan on talvella hienoa, koska mutta turisteja ei näy.
|
Aivan yksin en kuitenkaan saarella ollut. Örössä oli paljon vipinää, kun ainakin kaksi eri ryhmää oli rakennustöissä: Satamaan kaivettiin uuden satamakonttorin perustuksia, 6” kasarmin upseeritalo oli työn alla ja taisi joku mittailla uuden vesilaitoksen tarpeitakin. Tämä tohina saarella jatkunee pitkin talvea ja samalla ovat meneillään neuvottelut uuden satama- ja hotelliyrittäjän löytämiseksi. Näiden avaamisen kanssa on varmasti kiireistä kevättä luvassa, vaikka suhteellisen valmiiksi katettuun pöytään voikin uusi firma Örössä astua.
 |
| Upseeritalo. Tätä näkyä olemme odotelleet pitkään, sillä tarkoitus olisi siirtää residenssitoiminta tähän rakennukseen remontin valmistuttua. |
 |
| Hirsien paikkailua. |
 |
| Lattiat ja osa väliseinistäkin meni talosta purkuun. Armeijan rakentamat muovimatto-lastulevy-mineraalivillaviritykset maata vasten olivat olleet herkkua lattiasienelle. |
 |
| Takavuosien märkätilojen kuningasrakenteita eräästä naapuritalosta. Näin ne on muutkin rakennettu. Eipä tuo paljon kosteutta tarvitse muovimaton saumasta, että ominaistuoksua syntyy… |
Viikko Örössä kului tietenkin taas kovin nopeasti ja pian oli aika lähteä kotiin. Seuraavaksi palaan sinne kevään korvilla, kun residenssin on aika muuttaa uusiin asuntoihin. Vaikka eihän sitä vielä tiedä. Varmaa Örössä kun on vain epävarmuus. Mutta saaressa asiat yleensä lutviutuvat.
