Kesä kuivilla

Lahokohtien paikkaaminen kannesta on melkoista palapeliä. Kunnollisempi korjaus saa luvan odottaa muutaman vuoden; silloin uusitaan koko kansikangas.

Tänä kesänä purjehtiminen on jäänyt paitsioon, sillä Gjusan on viettänyt lomapäivät pihallamme. Kannen paikkaus, kyllästys, pohjan skrabaaminen ja pienet sisustusjutut tuottivat yhteenlaskettuna sellaisen työmäärän, että katsoin parhaaksi jättää osan työstä seuraavalle talvelle ja keväälle.

Puuveneen omistajan perisyntihän on jättää vene kuiville kesäksi. Mitä sitten olen tehnyt tätä syntiä hyvittääkseni? Olen kyllästänyt runkoa; Gjusan on imenyt jo reilut 100 litraa pellavaöljyä ja lisää menisi kovaan tahtiin, kunhan ehdin sitä jostain hakea. Lisäksi venettä kiertää vesirajasta maahan ulottuva pressu, jonka alla on suuria vesilätäköitä pitämässä ilmankosteutta korkeana. Niin tai näin, minkäänlaista elämistä tai rakoilua ei rungossa näy kesän mittaan tapahtuneen, pikemminkin pari keväällä ilmestynyttä halkeamaa on mennyt enemmän umpeen. Näin ollen optimistisesti lausun arvion, että se tuskin ensi keväänä vesille laskettaessa – ollen perusteellisesti kyllästetty ja saumat mehiläisvahakitillä tiivistetty – vuotaa juuri lainkaan. Jälkikäteen huomio: Kyllä se vaan vuosi vesillelaskussa ihan julmetusti kaikesta huolimatta. Mutta viikon turvottuaan ei vuotanut tippaakaan.

Kyllästykseen voin suositella isoa pumpattavaa puutarharuiskua; runko imi ahnaasti kaiken, mitä sillä ehti suihkuttaa, eikä pensselillä suhraamiseen tarvinnut vaivautua. Näin siitä huolimatta, että kylläste oli melkein pelkkää pellavaöljyä; aluksi ohensin sitä kaupan peruskyllästelitkulla, mutta myöhempiin eriin en lisännyt muuta kuin lorauksen sinkkinaftenaattia. Kallista mäntytärpättiä ei siis tarvinnut juuri haaskata ohenteena. Näin hyvä pellavaöljyn imukyky kielii siitä, että kyllästykselle oli jo todellakin tarvetta – ja toisaalta koska runko on aina ollut paljaalla puulla sisältä, eivät vanhat maalin tai lakan jämät ole imeytymistä haittaamassa.

Sisällä on tällä hetkellä avarampaa. 

Sisustus on tällä hetkellä melko riisuttu, jotta runkoon pääsee paremmin käsiksi. Vanha sisustus palautuu toki pian paikalleen uudelleen maalattuna – tosin sillä erotuksella, että lasken punkkia hieman alemmaksi. Näin niihin mahtuvat paksummat patjat ilman, että istuessa pääni kolahtaa kattopalkkeihin. Samoin vaatekaappia joudun suurentamaan, jotta sen pohjalle mahtuisi piiloon kemiallinen wc. Yksinkertainen sähkösysteemikin pitäisi jonnekin kätkeä. Puuhellan asennus tosin joutanee vielä odottamaan, näissä muissa on jo tarpeeksi fundeeramista...